Pietarsaari ja tupakkatehtaan portti

On suhteellisen oleellista, että tämä tarina alkaa näillä kuvilla, sillä juuri tuosta portista kävi tieni, kun kysyin, että missäs se Pietarsaaren puukaupunginosa on. Kenellekään ei toki liene yllätys se, että tämä postaus ylipäänsä tältä viikolta tulee. Kun viikonlopun kaupungissa työreissulla vietin, niin ovathan nämä vanhat suomalaiset puukaupungit sydämessäni niin isossa kolosessa, että tottahan Jakobstadkin postauksensa ansaitsee. Nyt täällä blogissakin usein vilkkuneiden Rauman, Kokkolan ja Kristiinankaupungin rinnalle liittyi uusi tuttavuus, Pietarsaari.

Mietin myös hyvän tovin, että laitanko otsikkoon sanan tupakkatehdas, mutta päätin laittaa – niin oleellisessa roolissa Strengbergin vanhan tupakkatehtaan rakennukset kaupungin keskustassa ovat. Vaikka itse tehdas suljettiin yrityskauppojen seurauksena vuonna 1998, niin kovin majesteetillisena tehdasalue kuitenkin kaupunkia hallitsee. Ja toisaalta, kun tehtaan vanhan puolen historia vie jo 1700-luvulle, niin onhan se majesteetillisuutensa ansainnutkin.

Mutta mikä merkittävintä, kun kuvissa näkyvän ison kellon alta astelee sisään, niin saapuu tosiaankin Skataan, yhteen maamme suurimmista yhtenäisistä puutalokaupunginosista.

Puukaupunginosissa on aina oma tunnelmansa ja omanlaisensa tunnelma kussakin. Vaikka kävin nyt Pietarsaaressa melko pahaan rospuuttoaikaan, niin yksi asia teki silti vaikutuksen; kaikki tiet taitavat Skatan eli Pohjoisnummen alueella olla hiekkateitä. Aika viehättävää sanoisin. Ja keskikesällä ehkä hieman vielä viehättävämpää luulisin.

Tein siis puolentoista tunnin kävelylenkin alueella eilen. Auringon alla riitti katsottavaa ja ihailtavaa, mutta ehkä samalla mietin, että yllättävän moni talo vaatisi hieman tai jonkin verrankin ehostusta. Talojen joukossa on helmiä, joita on hoidettu ja vaalittu aivan viimeisen päälle, mutta samoin myös taloja, jotka vaikuttivat paikoin olevan huonossa kunnossa. Hienoinen harmi, sillä onhan Skatan alue tupakkatehtaan varjossa aivan oma erityislaatuisensa, ihastuttavan yhteisöllinen maailma. Kuten jokainen maamme puutaloalue on.

Kun tulimme kävelyreissullamme Vanhan Sataman suunnasta kaupunkiin, napsin myös muutaman kuvan Skatan siluetista. Itse asiassa jotenkin tuli olo, että talot olisivat korkeampia tai korkeammalla kuin muualla, joten tuota kattomaisemaakin saattoi ihailla. Mitäs te muut tykkäätte?

Eli nyt on siis löytynyt puukaupunginosista jälleen uusi ihailun kohde allekirjoittaneelle. Siluetti. Voi miten tykästyinkään juuri noihin yllä oleviin kuviin. Tästä edespäin katson tarkalla silmällä myös jokaisen talon katon.

Ja teille kaikille vinkki. Kesä tekee tuloaan ja moni tekee niin ikään kesäsuunnitelmia. Napatkaa ihmeessä rannikkolinja Raumalta Kokkolaan haltuun. Siihen sitten yö tai vaikka pari kussakin kaupungissa Raumalla, Kristiinankaupungissa, Pietarsaaressa ja Kokkolassa. Sillä reissulla saa nimittäin ihan yllin kyllin ihailla näitä palasia menneestä maailmasta ja voin luvata, että kesälomareissusta tulee ihan ainutlaatuinen.

Eläköön puutalokaupunginosat.

Laura