Makaroonilaatikko ja sen tiistainen syntytarina

Kyllä. Noin puolitoista tuntia sitten näin jossakin makaroonilaatikon kuvan ja siltä istumalta oli pakko lähteä naapurin Alepaan hakemaan sekä jauhelihaa että täydentämään makaroonivarastoja. Harvoin, jos ehkä koskaan mikään ruokalajike on saanut tässä kodissa noin tulenpalavalla vauhdilla alkunsa.

Makaroonilaatikko on omassa gourmet-kavalkadissani yksi niistä harvoista lopputuotteista, jonka valmistuksen katson ihan oikeasti osaavani. Mielestäni siis teen aika hyvää makaroonilaatikkoa. Mitään salaisuuksia siinä ei sen kummemmin ole. Onnistumisen kannalta oleellisin hetki on valmistusvaihe ennen uunia. Siinä mielessä siis, etten syö kaikkia aineksia puolivalmiina.

Onhan nimittäin käristetty sipuli aivan huippuhyvää ja sen kanssa yhdessä käristetty ja maustettu jauhelihakin aivan verratonta. Oma lukunsa ovat sitten runsaassa lihaliemessä keitetyt makaroonit, joihin on suorastaan himo siitä lähtien kun ne valutettuina odottavat nekin uuniin pääsyä.

Kovaa taistelua joudun käymään vielä myös aivan viime hetkillä, kun jauheliha-sipuliseos ja makaroonit on sekoitettu vuokaan. Mietin äskenkin ihan tosissani, että mitä jos vain kaataisin itselleni ison lasin maitoa tuohon vierelle, ottaisin tuolin alleni ja napsuttelisin makaroonilaatikkoni puolivalmisteena tuulen varjoon.

Mutta ei, en tälläkään kertaa antanut periksi mielihaluilleni, vaan sain kuin sainkin munamaidon tehtyä. Ja tämä hetki on tietenkin sekä minun että laatikon kannalta fataalinen. Herkullinen esiseos on nyt ikään kuin pilattu raakasyömiseltä ja makaroonilaatikon on aika lähteä uunin uumeniin.

Tässä sitä nyt sitten odotellaan. Sekä laatikkoa, että viimeisiä kuvia tähän postaukseen, koska olenhan teille velkaa sen, että myös tämä huima lopputuotteeni tulee blogin kautta julkiseksi. Se on nyt ollut uunissa puoli tuntia. Toiset ohjeista sanovat että 175 astetta ja 45 minuuttia, toinen kertoo, että 200 astetta ja tunti!!!!!!

Jotenkin tekisi mieleni ottaa tuosta ensimmäisestä vaarin ja koska lämpötila on tuo 200 astetta niin eikös se sitten ole jo periaatteessa valmistakin. No, mietin. Ehkä odottelen vielä vaikka 20 minuuttia.

Ja jos joku miettii, että miksei tässä ole reseptiä, niin en muistanut kuvata sitä tuosta makaroonipussin kyljestä. Siitä aina vähän vilkuilen ja lopun laittelen sitten tunteella. Mutta linkataan tähän nyt vaikka varmuuden varoiksi yksi ohje, jos joku vielä tänä iltana innostuu:).

Tiistai-illan jatkoja. Makaroonilaatikko on ihan parasta!

Laura