Matkalla on kiva olla, mutta ei se ihan hassumpaa ole kotonakaan… Tämä ehkä on tullut todistettua tänään, kun tulee ensimmäistä kertaa sitten viime tiistain oikein yöksi kotiin, jossa vielä ilokseni oli käynyt siivoaja eilen ja täällä on niin kaunista ja jouluista. Siivottuun kotiin on todella kiva lisätä myös koristeita.
Mutta eipä ollut hassumpi viikko takanakaan. Ensin todellista luonnon ja laadun yhdistelmää Luostolla ja siitä suoraan Ruotsin laivalle ja naapurimaamme sisarpuolueen Centerpartietin vieraaksi eilispäiväksi. Eikä unohdeta sitä, että aika laivalla meni melko tiiviisti työjutuissa sekin.
Ja kun tähän lisään sen, että sain kaikessa hässäkässä hankittua Tukholmasta myös ihania joululahjoja, niin aletaan olla melkoisen multitaskingin aallonharjalla. Vietin nimittäin Tukholman Vanhassa kaupungissa noin vartin ja laivan tax freessa aamulla vajaan puoli tuntia ja se oli siinä. Oli parasta tulla kotiin myös kera joulushoppingien.
Itse asiassa pakko myöntää, että laivareissu oli tällä kertaa yllättävänkin ok. Hermoilin etukäteen ihan hirveästi sitä, että auttavathan pahointivointitabletit varmasti ja kyllä – ne auttoivat. Ja kyllä – laiva muuten keinui menomatkalla. Toki suurempi hämmennys kuin se, etten voinut pahoin, on aina ja ikuisesti se, miten työntekijät laivalla voivat käyskennellä siellä ihan muina miehinä ja ilman tabletteja. Tämän nimittäin kysyin jälleen muutamalta henksun edustajalta ja nämä sanoivat, että eivät he mitään ota. Itsehän söin yhden apteekin niistä tyhjäksi ollessani laivalla parisenkymmentä vuotta sitten pitkän kesän töissä…
Ja mikä toinen sitten oli aika ok. Saimme toki työasiat, eli tulevan vaaliristeilyn puitteet nekin mainiosti kasaan, mutta se nopeakin piipahdus sinne Gamla Staniin. Huomasin, etten ollutkaan vuosikausiin Tukholmassa ollessani käynyt huudeilla ja olin ehkä siksi niin ihastunut. Ensialkuun ihastunut vaikkapa Riksdagsbibliotekiin, josta alla oleva kuva.
Ja sitten tuo Vanha kaupunki ihan vain itsessään. Onhan se niin ihana ja tunnelmallinen, eihän sille mitään voi. Jotenkin sitä on pala jotain suurempaa, kun saa vaeltaa pitkin vanhoja katuja ja Tukholmassa tuo kaupunginosa on siitä kiva, että siellä on myös ja ennen muuta ihan kunnon liikkeitä. Ei pelkkää matkamuistokrääsää.
Ostin siis vähän ihanaa jouluista juttua, vähän sellaista, joka jää elämään ympäri vuoden, vähän joululahjoja kavereille ja perheenjäsenille ja nautimme vielä Sally´s -ravintolassa ihanan lounaan. Niin, että vaikka sanonkin, etten nykyisessä ekologisemman elämän tavoittelussani enää halua, ainakaan kovin kosolti, lentää tai mitään muutakaan, niin Tukholmaan pääsee todistettavasti ja aika simppelisti myös laivalla – ja silloinkin on matkalla, vähän pidemmän kaavan mukaan vain.
Ja mikä parasta. Jos matkamiehellä tai -naisella on ikkunallinen hytti, niin voi herttileijaa sentään, kuinka niitä rantojen taloja voi ihailla juuri ennen Tukholmaan saapumista. Eikä perilläkään olevissa taloissa toki niin vikaa ole…
Har det bra!
Laura
