Luoston lumo part 1

Lupasin teille eilen jotain ja nyt, laskettuani itseni väsyksiin, pidän tämän lupaukseni. Eli aloitan jokailtaisen sarjan huvilalta, jossa vietän kuluvan talvilomaviikkoni. Omistajan lupa kehua ja kuvata tätä kohdetta on, joten minun ei tarvitse kuin kuvailla ja teidän nauttia ja napsia ideoita. Ja tänään blogi keskittyy tämän talon sydämistä toiseen, eli takkaan.

Siis napsia nimenomaan ideoita. Taas kerran pitää todeta, että ei ehkä ihan meillä jokaisella ole mahdollisuutta veistättää huvilaansa paikan päällä saati käyttää paikalla metalliseppää, mutta ei anneta sen tälläkään kertaa häiritä. Ollaan vain hyvissä fiiliksissä:)

Luonnonkivestä muurattu takka nimittäin on huikea, vain huikea. Koko talon keskipiste, jonka äärellä voi istua, nauttia elämästä, lämmitellä tai vaikkapa leipoa leivinuunissa leipää. En toki itse aio näistä kaikkiin puuhiin tässä lomallani ryhtyä, mutta saatan kuvitella itseni myös leipuriksi. Saattaisin myös kuvitella, että tuolla leivinuunissa hautuisi joku maistuva poronpaisti.

Istun nyt toista iltaa tämän takan äärellä ja ihastelen sitä, luulen, että helposti menee vielä muutama päivä. Toki, kuten sanottua, eihän tämä tässä ole. Kun ympärillä on mitä tahansa muutakin äärimmäisen kiehtovaa, niin silmälle riittää viihdykettä. Plus, mikä tärkeintä tässä kokonaisuudessa, kaikki on tehty viimeisen päälle huolella. Jokainen yksityiskohta on kuin oppikirjasta, olematta kuitenkaan tylsä.

Ja niin, mikä se toinen tämän huvilan sydän sitten on? No se niin on tämä keittiö, jossa tälläkin hetkellä tätä blogipostausta kirjoitan, no words. Minulla on omalle seuraavalle keittiölleni esikuva, mutta siitä myöhemmin, vaikka huomenna.

Iloa kaikkien iltaan. Lapissa ilta on kyllä hiukean hieno!