Kylpyhuone, josta ei tullut totta!

Se, että Tukholma on yksi suosikkikaupungeistani, se on tainnut kaikille käydä hyvin selväksi, mutta se, että kaupungista löytyy myös yksi suosikkilaattaliikkeeni, siitä ei niinkään ole tullut kirjoitettua. Fired Earth Nybrogatanilla, se se on.

Käyn joka ikisellä reissullani kyseisessä liikkeessä ihailemassa näitä pääosin englantilaisvalmisteisia laattoja, kylpyhuoneiden kalusteita, mosaiikkeja, upeita luonnomukaisia maaleja ja ihan vain haistelemassa tunnelmaa. Itse liike ei tosin ole kovin suuri, joten se, miten liikkeessä selviää suurempia keskustelematta, se se on aivan taiteen laji:) Siihen palaan myöhemmin.

Viimeisen vuoden aikana olen ehkä enemmän kuin viimeiseen 13 een vuoteen miettinyt myös uuden asunnon ostamista ja ainahan sitä sitten myös haaveilee remontin tekemisestä. Tai, no ainakin keittiö- ja kylpyhuoneremontista.

Etsinnöistäni huolimatta se oikea ei vielä ole tullut kohdalle, mutta etsintä jatkuu. Se oikea kylppäri laattoineen, se sen sijaan tuli kohdalle – ollakseen toteutumatta…

Ihastuin nimittäin tähän laattaan tulenpalavasti jo hyvä tovi sitten. En edes oikein tiedä, mikä tässä niin suuren vaikutuksen teki. Väri varmasti oli ainakin yksi säväyttäjä. Varmasti myös tietynlainen vanhan rosoisuus ja uuden kiilto, sekä tietenkin saumauksen paksuus ja se, ettei siinä noin periaatteessa ole säännöllisyydestä tietoakaan – vaikka käytännössä tietenkin on.

No, taannoisella reissulla ajattelin, että otanpa oikein muutaman kuvan ihan ennen muuta sitä varten, että saan vaikkapa laittaa näitä ihania kuvia tänne blogiin. Itse asiassa jo siinä vaiheessa, kun kysyin kuvauslupaa vaistosin myyjästä jotenkin, että tilanteessa on jotain outoa.

Ja ainahan kaikkeen outoon vastaus lopulta tuppaa tulemaan, niin se vaan elämässä menee. Sanoessani ystävällisesti pikkupuodin myyjälle, että olen tässä käynyt tätä laattaa ihastelemassa ennenkin ja nyt otan muutamat oikeat kuvatkin…johon hän sitten vuolaasti kertomaan, että suunnattomin pahoitteluin hänen on kerrottava, että juuri kyseistä laattaa valmistava tehdas on isoissa vaikeuksissa, tilauksia ei pystytä toimittamaan ja että he eivät tiedä, voivatko koskaan enää yhtään tilausta ottaa.

Seuraavaksi myyjä talutti minut laattahyllylle ja näytti, että ovat ottaneet kyseisen tuotteen kohdalta pienen hintalapunkin pois, jos vaikka kävisi niin hyvä tuuri, ettei kukaan siitä kiinnostuisi. Isojen pahottelujen kanssa myyjä vielä kysyi, että jos heti tiedän määrän, niin yrittänyttä ei laiteta, että jos vielä kysyisimme…

Kannaltani tietenkin tilanne muistutti jotain mahdottoman ja koomisen välimaastoa. En tietenkään voinut (yrittää riskillä) tilata määrätöntä määrää kallista laattaa vain ehkä joskus tulevaisuudessa tekemääni remonttia varten, ja hieman koomiseksi tilanteen teki tilannetta suurella ahdistuksella pahoitteleva myyjä. Ja kaikkein ikävintä, koomisinta, mahdottominta ja “surullisinta” kaikessa oli tietenkin se, että kovinkaan montaa kertaa en ole näin sydäntäni jollekin kylppärille saati laatalle menettänyt.

Mutta always look at the bright side eli katsotaanpa asiaa positiivisesti! Ensi kerralla, kun menen Fired Earthiin voin joko ilahtua siitä, että tehdas on saanut asiansa kuntoon ja saan laattani, tai sitten katson aivan uusin ihastunein silmin jotain uutta ihanaa juttua kyseisessä liikkeessä. Ja sitten toisaalta, nythän voin taas alkaa kierrellä muitakin laattaliikkeitä, kun tiedän, ettei valintaa olekaan vielä tehty.

Kaikessa on siis puolensa, jopa tässä pimeässä marraskuussakin. Laitoin nimittäin tovi sitten joululaulut soimaan…Niistä lisää myöhemmin:)