Pidän kovasti hyasintin tuoksusta ja siksi ajattelin, että alkakoon tämän joulun laitto virallisesti siitä, että yllätän itsenikin ja teen asetelman hyasinteista. Paljastan saman tien, että kun olin jo (innoissani ulkotakki päällä) irrotellut hyasintit purkeistaan ja rapistellut mullat niistä pois niin otin asiakseni etsiä ammattilaisten ohjeet näiltä meidän sivuiltamme. Nappaa sinä ne oikeat Viherpihan ohjeet täältä – minun asetelmani on aika lailla sellainen omanlaiseni, mutta toivottavasti se tuo pian sulotuoksua kotiini.
Kaikki alkoi oikeastaan siitä, että olen vuosikaudet katsellut kirjahyllyni ylimmällä tasolla upeita saksalaisen Zwieselin lasikaupungin minulle aikanaan lahjoittamia käsinpuhallettuja lasimaljoja tietämättä yhtään, mitä voisin niihin laittaa tai mitä niillä tehdä. Ongelma ei ole ollut pelkästään noiden maljojen hienous vaan myös se, että kullanvärisinä ne ovat aika haastavat aivan arkiseen käyttöön.
Kunnes juuri tasan eilen oivalsin, että siinä minulla maljat, joihin istuttaa hyasintteja. Enää ei tarvinnut hakea kuin kukkia, ostin amatöörimäisesti kuusi, joten minulla nyt tasaparit. Myönnän, että huomattuani virheeni mietin, että ajan vielä kauppaan takaisin, mutta koska kolme sai hinnalla 11,50e, niin näin nyt sitten kävi, että “väärä” lukumäärä on.
Yllätyin vähän näiden hinnasta, oletin halvemmiksi. Kysyessäni myyjältä, että onko tämä ikään kuin normihinta hän vastasi, että nämä ovat kotimaisia. Sanoi myös, että saan kyllä ulkomaisia muualta euron pari halvemmalla kappale. Oli itsestään selvää, että ostin kotimaista.
Ja täällä ne nyt sitten ovat. Aika kiva tuosta minusta tuli. En pessyt siis multia pois, koska minusta ne jäivät kauniimmin noin hieman multaisina, kastella en aio niitä enää laisin. Puolet oli puutarhalla kasteltu juuri tänään ja puolet eilen, joten eivät enää tarvitse vettä eivätkä ainakaan kun en halua, että niiden varret lähteävät lentoon.
Nyt sitten vaan jännittää, että milloin nuo aukeavat ja milloin ensimmäistä kertaa saan tuoksutella kotonani tätä autenttista joulun tuoksua. Minusta nimittäin juuri mikään kinkun ja piparien tuoksun ohella ei jouluisena tuoksuna vedä hyasintille vertoja. On ihanaa, että on tuoksu, mikä on ollut olemassa jo ihan lapsuudesta ja mummulasta lähtien ja mikä säilyy aina ja vain.
Huomenna on sitten joulukuun ensimmäinen päivä ja saa avata ensimmäisen kalenterinkin. Ja sitten ensimmäiseksi adventiksi kaikki muukin kauniiseen kuntoon. Viime vuonna jo tunteilin joulukoristeistani, jos haluat päästä tunnelmaan heti nyt niin kurkkaa viimevuotiseen adventtipostaukseeni.
