Maanantai, vapaapäivä, sataa – on aika kirjoittaa ystävänpäiväkortit.
Ystävänpäiväkorttia ei tänä vuonna saa hyvä ystäväni Nina, joka juuri äsken lähetti Münchenin lentokentältä viestin, että ovat myrskyssä päässeet laskeutumaan ja että turbulenssi aiheutti kovan pahoinvoinnin. Kirjoitti Nina myös, että milloinkohan ilmastonmuutos alkaa aiheuttaa lentoliikenteelle niin isoja sääongelmia, ettei voi enää lentää. Jos vaikka vielä haluaisikin.
Niinpä. Ilmastonmuutos, tuo jokapäiväinen ystävämme. Kun juuri nyt kirjoitan tätä blogipostausta kuvissa näkyvällä paikalla niin näen samanaikaisesti myrskystä taipuvat puut ja tuon ikuisen sateen. On ollut kaikkien aikojen masentavin talvi, sille faktalle ei voi mitään.
Viikonloppuna saimme viettää ystäväni Kristiinan nelikymppisiä, kiitos vielä kivoista juhlista. Ne olivat oikein ystävyyden juhlat, sillä Kristiinankin värikkäisiin elämänvaiheisiin on mahtunut yhtä sun toista tapahtumaa ja siksi myös ystävävien joukko oli melkoinen.
Mutta siis näihin kortteihin. Kuten varmasti on käynyt selville, olen monissa asioissa hyvin perinteinen ihminen. Postin lakko joulun alla oli aiheuttaa suurta tuskaa, koska korttien lähettäminen oli vaakalaudalla.
Ja vaikka posti ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla kulje vieläkään (nytkään) täydellisesti, niin kortit jälleen olen korttien kimpussa. Viimeinen tuokio, jolloin ystävänpäiväkortit voi lähettää, on juuri tänään 10.2.
On myös hauska näin ystävänpäivän kynnyksellä miettiä, että kovin sitä on tullut erilaisissa paikoissa ystävänpäiviä vietettyä. Aikanaan helmikuun 14:nnet tuli aina vietettyä vuoro talvin olympialaisissa ja hiihdon MM-kisoissa. Ja vaikken enää ole aktiiviurheilutoimittajan elämää viettänytkään, niin pari vuotta sitten kirjoitin ystävänpäivän postauksen Etelä-Koreasta, luin sen itsekin uudelleen juuri äsken. Kas täältä löytyy.
Mitäpä sitten muuta tälle päivälle? Kun kortit on kirjoitettu, suuntaan kaupungille. Minusta klassinen Maxim upottavine samettinojatuoleineen on yksi hienoimmista paikoista Helsingissä käydä elokuvissa ja tänään teen sen Oscar-henkeen. ja Koreakin tulee jo toisen kerran mainittua.
Viime yönä nimittäin tehtiin historiaa, kun eteläkorealainen Parasite voitti peräti neljä Oscaria. Odotan kovin mielenkiinnolla.
Mutta ensin kirjoitan loppuun rakkaat ystävänpäiväkortit.
laura