Vitsi, että kaipaan pop up -kauppaani!

Etsiskelen tässä muiden töiden lomassa yhteen pääkirjoitukseen jotain kuvaa minusta mökkeilijänä ja yllättäen törmäsin kuviin, jotka on otettu Raumalta juuri tänä päivän 27.4, mutta vuonna 2012.

Silloin minulla oli Rauman pop up -kauppahistoriani toinen kauppa ja tuona vuonna avasin kaupan jo 10.4. Ilmoitin avajaisista oikein lehdessä, äiti leipoi pullaa “noin tuhannelle” ihmiselle:), ulkona oli niin järkyttävän kylmä – sisällä hellevaatteita… Voi vitsi, tuli niin ikävä.

Tästä kaupasta, tästäkin kaupasta, tykkäsin ihan tosi paljon. Huomatkaa, että pystyin myös värittämään tilan yllättäen lempivärilläni pinkillä. Ainoa ongelma oli se, että kun liike siirtyi juhannuksena Kuopioon, niin käytännössä Raumalla ei ehtinyt ennen siirtymistä olla yhtään kesäpäivää. Eikä niitä sitten lopulta ollut seuraavan viiden viikon aikana Kuopiossakaan… Yhtenä päivänä pääsin lähtemään töihin nimittäin ilman sateenvarjoa.

Mutta siis nämä kauppani. Olen perustanut niitä viisi, kolmesti Vanhaan Raumaan, kerran mainittuun Kuopioon ja kertaalleen Poriin. Ja nyt kun huomaan, että juuri tähän aikaan viime keväänä vuokrasin Raumalta tilan, niin pienoinen haikeus valtaa mielen.

Kaipaan sitä tunnetta, kun lähdet aamulla maalta maailman inspiroivimpaan työpaikkaan, eli Vanhaan Raumaan, sitä fiilistä kun avaat aamulla ovet ja pystökaffeilta tulevat miehet tervehtivät ja kyselevät kuulumisia, sitä fiilistä kun kaupassa käy tuttuja ja sitä myös, kun turistit tulevat ihmettelemään kauppaa. Voi vitsi. Ja mikä jotten sitäkin, että saisin rakennella lahjakortteja…

Minun kaupoissani nimittäin aina järjestyy kaikki. Muun muassa se, etten todellakaan ollut esim. sateisen huhtikuun päivänä varautunut siihen, että joku kysyisi lahjakortteja, mutta äkkiäkös sitä sellainen saksilla, teipillä, PelleP -mainoslehtisellä ja valkoisella a-nelosella oli tehty. 🙂

En tiedä, milloin on aika seuraavalle kaupalle, mutta toivon totisesti, että sekin aika tulee. Ihan vain rakkaudesta siihen, että saa olla omanlaistensa itse valitsemiensa vaatteiden keskellä koko päivän, höpötellä alituiseen ihmisten kanssa ja iloita jokaisesta päivästä, jolloin ulkona on helle ja ihmiset tulevat vilvoittelemaan sisälle. Maailmassa ei voi parempaa itse kehitettyä ja keksittyä kesätyötä ollakaan.

Pop Up on ihan parasta.

One thought on “Vitsi, että kaipaan pop up -kauppaani!

  • Vastaa Tärkeä sisäänkäynti! - Laura R 28.5.2017 at 21:08

    […] vuoden odotus on jälleen päättymässä. Enää ei tarvitse kirjoittaa kuten viime keväänä täällä, miten kamala ikävä minulla omaa kauppaa on:). Pian pop up on jälleen olemassa ja saan tehdä […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *