Jos kirjoittaa sunnuntaisen postauksen, jossa on vain tulppaaneita eri suunnista kuvattuna, niin olisiko siinä mitään? En osaa sanoa, mutta en vain voi sille mitään kuinka paljon elävät kukat tuovat minulle iloa plus, miten kauniille ne näyttävät kauniisti aseteltuina.
Olen viime päivinä miettinyt jonkin verran myös sitä, että onko tulppaani kaunis kun se on auennut aivan täysin vai mitä se minulle siinä vaiheessa edustaa. No, ainakin sitä, että tuolla ikkunanlaudalla oleva iso kimppu jäi tällä kertaa kuvaamatta, koska jotenkin vain liian avonaisina tulppaanit eivät enää ole minulle niin mieluisia. En tiedä, paljon pohtinut tätä.
Mutta ah, miten kauniille tuo yksi pikkuinen tuossa pöydällä näyttää. Ostin nuo pienet maljakot muuten ennen joulua Tukholman Vanhasta kaupungista ja ne ovat ruotsalaisen COOEE Designin. En ehtinyt siinä kaikessa kiireessä sen enempää tutustua merkin juttuihin, mutta nopealla nettisivujen vilkaisulla heillä on todella ihastuttavia pikku maljakoita. Kuten nyt nämä omanikin. Sanoisin, että täydellinen yhden tulppaanin tulppaanimaljakko. Luulen, että merkillä myös nettikauppa, joten wink wink.
Todetaan myös, että noiden pikku vaasien pinta on sellainen ihanan samettinen. Kuin silkkiä hivelisi. Söpöläiset. Ehkä piipahdan liikkeessä vielä uudelleen, kun tässä taas tuonne Tukholmaan olen parin viikon kuluttua menossa. Ja muuten hei, sitten onkin hieno reissu tiedossa.
Lähdetään nimittäin viime syksynä Rakenna-Sisusta-Asu -messuilla kaunein olohuone -kilpailun voittaneiden kanssa palkintomatkalle Tukholman sisustusmessuille. Tosi kivaa plus, että nuo messut ovat niin huiput. Ja kun viime vuosi jäi väliin, niin olen totisesti innoissani.
Kirjoitinkin tuossa taannoin, että nämä talviset viikonloput alkavat olla iso ongelma siksi, että telkkarista tulee koko ajan kaikkea urheilua, mitä pitäisi katsella. Eli tässä on pakko tehdä ihan suunnitelmallista työtä sen eteen, että näistä selviää.
Tänä aamuna herätyskello soi sunnuntaista huolimatta klo 8,30. Tämän jälkeen oli vuorossa parikymmentä minuuttia loikoilua sängyssä.
Seuraavaksi kahvipannu porisemaan ja tutustuminen päivän Helsingin Sanomiin. Joka muuten ei tänään ollut mitenkään erityinen, niin pääsin siitä aika nopeasti eroon:).
Kuvaustuokio ennen naisten hiihdon alkua. Kuvien tsekkaus ja tämän jutun kirjoitus ja hiihtoa.
Arvaatteko mitä seuraavaksi? No, suunta kohti Allas Sea Poolia. Siellä ehdin juuri vesijuosta tunnin ennen kuin alkaa miesten hiihto, sitten onkin jo ampumahiihdon aika ja mitä vielä…
On tämä siis hauskaa nykyään. Töissäkin on niin kiire, ettei mitään rotia, mutta ehkä tämä tästä. Suurinta iloa minulle tuottaa kuitenkin tällä hetkellä tuo keli ulkona. Kymmenisen astetta pakkasta, lunta vaikka muille jakaa. Mitä ihminen voi elämältään enempää toivoa? Talvi on ihmisen elämän parasta aikaa.
Lähdetään siis kaikki ulos. Urheilua pystyy seuraamaan tarkalla aikataulutuksella kaikissa väleissä:).
Parasta sunnuntaita,
Laura
