Valkoiset lautalattiat, olisiko minusta niihin? Tätä asiaa pohtii ehkä joku muukin vanhan talon alkuperäisten puulattioiden omistaja. Tuhoanko turhaan vanhaa ja alkuperäistä, jos maalauspuuhiin lähden? Mutta sitten toisaalta kysyn myös itseltäni, että jos lattiat ovat olleet alkuperäisessä kuosissaan vuodesta 1946, niin eikö periaatteessa voisi vaikka ajatella, että 72 vuotta myöhemmin jotain voisi jo uusiakin.
Nämä pohdinnat tulivat jälleen mieleeni, kun törmäsin ruotsalaisen Alvhemin sivuilla ihastuttavaan ruotsalaiskotiin. Jostain syystä on myös outoa, että aina kun ihastelen mainituilla sivustoilla kuvia, niin silmäni osuvat kaksioihin. Taisi olla niin, että taannoinen koti, josta lisää tämän linkin takana, oli sekin 42 neliöinen. Toki tietenkin se, että juuri tämän kokoisten kotien kuvat ovat kompakteja ja kauniita saattaa vaikuttaa siihen, että silmäni kiinnittyvät samoihin asioihin.
Ja sitten nämä valkoiset lautalattiat tietenkin, riittääkö minulla rohkeutta vai eikö sitä riitä? Pilaanko tunnelman ja mitä eniten mietin on se, että en halua että kodissani tavarat ikään kuin alkavat kellua. Joskus ainakin itselleni valkoisista lattioista tulee juuri sellainen olo. Yritän tässä näitä tämänkin kodin kuvia katsella sillä silmällä, että kelluvatko tavarat. Näkeekö kukaan teistä asiaa niin?
Samalla tietenkin tiedostan, että ehkä välttämättä juuri minulla ei olisi tätä ongelmaa, koska kodissani on niin paljon värikkäitä huonekaluja ja muuta värikästä.
Mutta mitä sitten tästä kodista voisi sanoa? Muutama asiaa tulee heti mieleen, niistä ensimmäisenä ehdottomasti ruskean ja harmaan erinomainen liitto. Sohva, sohvatyynyt ja muurahaistuolit ovat ihan lyömätön kokonaisuus, vaikka eivät ehkä omaan kotiini passaisi näin.
Huomionarvoista on myös ensimmäisissä kuvissa näkynyt eteisaulan kaapisto. Kivasti struktuuri toistaa lautalattiaa noin ensi silmäyksellä, mutta varmasti kodin toimivuuden kannalta erinomainen oivallus on tuo keskelle seinää jätetty penkki. Arkisen elämän kannalta ihan jackpot. Aina tarvitaan laskutilaa, olipa koti sitten iso tai pienehkö.
Kolmas asia, jota tässä kodissa katselen, ovat eleettömän tyylikkäät valaisimet. Yksikään valaisin ei hyppää pois kontekstistaan, mutta ajaa varmasti asiansa.
Ja vielä yksi asia, johon itse kiinnitän huomiota ovat hyllyt. Olohuoneessa hyllykokonaisuuden integrointi juuri vinoon seinään oikean kokoisena on minusta kovin onnistunut eikä hyllystö hassumpi ole makuuhuoneessakaan. Erittäin hyviä esimerkkejä siitä, miten muuten koloiksi jääviä kohtia kodissa voi tyylillä “täyttää”.
Tämän viimeisimmän kuvan myötä onkin jäädä viikonlopuksi miettimään lautalattioitteni maalaamista. Ihan vähäisin asia ei toki ole sekään fakta, että melkoinen rupeama siitä sitten tuleekin, kun pitää alkaa siirrellä huonekaluja ja ja…. Enpäs tiedä. Jäänkö haaveilemaan vai laittelenko asiaa tuumasta toimeen?
Ihan mahtavaa maaliskuisen viikonlopun alkua kaikille!
Laura
(Kuvien käyttöön kysytty lupa. Photos allowed for use in this blog by source: ALVHEM)
