Oranssi ja Oslo yllättivät takavasemmalta

Oranssi on minusta lopulta aika kiva väri. Oslokin lienee kiva kaupunki, mutta siellä en ole ollut. Vaan uskokaas, runsaan viikon kuluttua kaikki on toisin.

Selvittelen nimittäin tuolloin paikan päällä Norjassa, ovatko sielläkin sisustuksessa kaikki punaisen eri sävyt kuuminta hottia ja samalla katsastan kaikki sisustus- ja lifestylekaupat. Tulee huima viiden päivän retki – ihan muuten itsellenikin yllätyksenä.

Ja itse asiassa sekin, miten älyttömän hyvin tuo oranssi pikkuinen maljakko kera ruusun sopii tuohon olohuoneen pöydälle, sekin lopulta hieman yllätti. Molemmista lisää alempana…

Olen siis menossa Urheilutoimittajin liiton matkalle tutustumaan kuuluun norjalaisten urheilupäämajaan Olympiatoppeniin ja sitä myöden katsomaan kaksi ampumaahiihdon maailmacupin osakilpailua. Se sitten, että miksen jo aiemmin ajatellut, että jäisin vielä Osloon pitkäksi viikonlopuksi, se on minulle itsellenikin ihan mysteeri.

Ja tämä mysteeri muuttui tuossa aamusella, kun päätin, että nytpäs vähän venkslaillaan lentoja ja jäädäänkin sinne. Alustavien tutkimusten perusteella näytti sille, ettei jatkoreissuni onnistu, mutta myöhempien tutkimusten perusteella se sitten onnistuikin. Ihan mahtavaa.

Ja tästä intoutuneena kaivoin esille kaikki jouluiset, norjalaiset sisustuslehteni ja uskokaa, että suunnilleen ensimmäinen aukeama oli tämä oranssi keittiö. Ja kun avasin lehden tuon oranssin ruusun viereen, niin niiden rakkaushan oli ilmiselvää. Ja myös minun ihastukseni ilmeistä.

Eli siis Norja I´m on my way. On jännää päästä kurkkaamaan, että mille naapurimaan pääkaupungissa näyttää ja ajattelin kyllä ehdottomasti tosiaan kierrellä vähän sisustuskauppojakin ainakin siinä hengessä, että pääsen jyvälle hintatasosta. Ajattelin äsken puolivakavissani, että etsin jostain myös Jotunin liikkeen ja ostan jotain spesiaalia maalia itselleni. Seuraavaksi ajattelin, että ehkä tuon olisi voinut vaikka jättää ajattelematta.

Tuntuu välillä sille, että innostun asioista aika helpolla…

Eli siis en lähde ostamaan maalipurkkeja ja pitäytyä muutenkin vain esimerkiksi jossain kivoissa pienissä jutuissa. Yksi kivoista pikkuisista kotonani on muuten tämä hollantilaisen Dutzin maljakko, jonka ostin viime vuonna Garden Livingistä.

Piipahtaessani äsken Dutzin nettisivuilla löysin sieltä myös ihan kiehtovia uutisia, ainakin siis itselleni. Dutz on julkistanut helmikuun puolivälissä erikoiskokoelman, jonka on suunnitellut suomalainen lasitaiteilija Sini Majuri. Kauniita, käykää ihmeessä kurkkaamassa tästä linkistä.

Tästä oranssista ja kodistani vielä. Lähden tästä ehkä piipahtamaan Pentikillä katsomassa, millaista väri-iloittelua se tarjoaa keväälle. Ongelmani on vain hienokseltaan se, että kuin katson kuvien ohi olohuoneen toiselle puolelle, niin sieltä kurkkii vastaan vahva vaaleanpunainen-violetti-osasto, niin en ihan pysty istuttamaan niihin tätä oranssi-intoiluani.

Jätetään pohdintaan. Toistaiseksi voidaan iloita vaikka siitä, että minun mielestäni blogini kaksi vuotta ja kolme kuukautta kestäneen historian aikana televisioni ei ole näkynyt yhdessäkään kuvassa ja äsken huomasin, että se itse asiassa kehystää näitä kuvia tai kuvien reunoja ihan sievästi.

Annetaan siis televisioillekin mahdollisuus sisustuksessa:)!

Laura