Minun rakkaat pakettini

Jos jouluun on kolme yötä, niin mihin aika kulutetaan näin aatonaatonaatonaattona? No, pakettien käärimiseen tietenkin. Yksi minun vuoteni kohokohdista. Ei niinkään siksi, että teemoittaisin jokaisen joulun jotenkin erityisesti vaan pikemminkin siksi, että haluan antaa kaikki lahjat niin, että niiden antaminen kääröineen päivineen tuo minulle antajanakin suurta iloa. Toivottavasti saajallekin.

Kuten todettua mitään teemoituksia en harrasta. Itse asiassa nautin siitä, että pakettipussini on hyvin kirjava, joulunkirjava voisiko kenties sanoa:) Nappasin muutamat kuvat teillekin tänne.

Mitä minä sitten lahjoihin sisälle käärin. Iloista mieltä ja hyvää vointia. Annan mielelläni erilaisia kauneuteen, ihonhoitoon ja kylpyhuoneeseen liittyviä lahjoja. Kaksoisveljeni saavat yleensä jotain vaatetta, pikku-Noora tietenkin kaikkea kivaa. Muistan myös lähimpiä muitakin sukulaisia. Minusta on kivaa antaa lahjoja juuri kaikille ihmisille, joille haluan enkä niinkään odota mitään vastalahjoja. En tietenkään. Kivoin juttu on nähdä iloiset ja yllättyneet kasvot, kun joku tulee lahjalla yllätetyksi.

Kuka tänä vuonna tulisi yllätetyksi? Ehkä yksi sukulainen saattaa vähän hämmentyä, äiti ilahtua, toivottavasti veljet ja veljen vaimokin. Eniten odotan kuitenkin sitä, että näen pikkuisen Nooran avaavan joululahjansa. Hän kun on paketoinut paketoimistaan jo kuukauden verran ja kulkenut tonttulakki päässä. Elämä on ihanaa kolmevuotiaana.:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *