Katselen juuri nyt niin kaunista näkymää. Lunta tupruttaa taivaan täydeltä ja joulukortti jos toinenkin valmistuu vähitellen. Molemmat asiat itse asiassa melko harvinaisia. Näin paljon lunta en muista nähneeni Helsingissä ihan vähään aikaan, ja joulukortteja en ole montaakaan kertaa tehnyt itse.
Olen molempiin asiohin juuri nyt aika tyytyväinen. Tuota lunta nyt vain satun rakastamaan ihan yli kaiken ja koska jo syksyn mittaan olen kerännyt erilaisia tarpeita joulukortteihin olen iloinen myös siitä, että nekin tulee suurelta osin tänä vuonna tehtyä itse. Syntyköön siis ihana joulukortti kaikille saajilleen.
Uskon, että juuri tuossa menneessä syksyssä lepää näiden korttieni salaisuus. Kerrankin on ollut aikaa ajatella. Ostin näitä ihania paperilajitelmia, joita liimailen vihreiden (ainakin vielä tässä vaiheessa pelkästään vihreiden) arkkien väliin, jo alkusyksystä Lohjalta Design Hillin askartelukaupasta. Lisätarpeita olen ostellut hieman sieltä sun täältä ja nyt vielä viimeiset materiaalisilaukset tein Helsingin keskustasta.
Valehtelisin, jos väittäisin, etten ole melko tyytyväinen. Mutta näyttää tässä korttitehtaassa olevan hieman haasteitakin…
Pientä ongelmaa, näin kun kortit pitää saada vielä tänään postiin, aiheuttaa se, että kuten yllä jo sulkeissa viittasin, arkit loppunevat kesken eli matkani vie vielä iltapäivällä johonkin paperikauppaan. Olen myös unohtanut sellaisen pienen jutun, että tällaiset kortit, ne tarvitsevat tietenkin kirjekuoren.
Ja siinä on seuraava probleema. Jos nuo arkit on tehty pikkukirjekuoreen sopiviksi, niin näistä korteistani tulee liian isoja… Tarvitaankohan tässä vielä tonttuja näitä viemään?
Niin, ja sekin piti vielä sanoa, että eihän minulla ole myöskään joulupostimerkkejä. Eli nekin pitää vielä käydä ostamassa. Sanoinkohan äsken, että tänä syksynä kaikki on ollut hyvin valmista? Naurattaa pian jo ihan itseänikin.
Ja vielä pari sanaa, ennen kuin ryntään kaupungille, tuosta lumesta. Sitä siis sataa ilmeisesti ihan koko Suomessa ja aivan taivaan täydeltä. IHANAA!!!! PARASTA!!! ELÄMÄÄ!!!
Erityisesti tämän ruokailutilani ikkunanlaudan perinteiset koristeet näyttävät todella ihanille lumea vasten. Ja mitä ikkunalaudalta sitten löytyy? No, tietenkin äidiltä ja tädiltäni jo vuosia ja taas vuosia sitten saamani tonttukynttelikkö sekä veljeni Valtterin perheeltä niin ikään kauan sitten saatu joulutähti. Tärkeitä muistojakin.
Ja annan edelleen saman vinkin kaikille lahjaideoiden kanssa painiville. Joulukoriste. Se tuo joka vuosi antajansa mieleen ja sellainenhan lahja parhaimmillaan on. Kirjoitin tästä samasta aiheesta jo vuosi sitten, ajatuksistani enempi täällä.
Ihanaa lumipäivää ympäri Suomen.
