Joku varmasti miettii, että miksi ihmeessä ihminen kirjoittaa herkkulakosta ja kuvittaa juttunsa tulppaaneilla. No, se on nyt vain niin, että tätä juttua on hyvin vaikea leivoksilla ja suklaallakaan kuvittaa. Runebergintortuista puhumattakaan…
Olen nimittäin 100 päivän herkkulakossa. Ryhtyessäni tähän en tietenkään ymmärtänyt tiettyjä asioita kuten muun muassa sitä, että sataan päivään mahtuu pienimuotoinen retki olympialaisiin, muutamat messuviikonloput ja muutamat muutkin hetket, jolloin sitä ikään kuin tykkäisi napostella jotakin mukavaa.
Erityisesti en muistanut sitä oleellista asiaa, että mainittuun ajanjaksoon mahtuu myös aika, jolloin kaikki kahviot ja ruokakaupat suorastaan tursuavat runebergintorttuja. Ylivertaisinta herkkuani. En siis tule teille tänä vuonna mitään runebergiläistä ylistyslausumaa kirjoittamaan, joten teidän pitää lukaista tästä suhteesta täältä.
Äsken kaupungilla epätoivoni alkoi jo olla sitä luokkaa, että otin yhteyttä herkkulakko-ystävääni tiedustellakseni, että minkälaisesta korvauksesta pitää keskustella, jos otan nyt sitten vain tortun. Joannan miettiessä asiaa ehdotin myös niin epätoivoista ratkaisua, että otamme molemmat tortun, jolloin kumpikaan ei maksa mitään.
Ja juuri tässä kohdin tuli viestissä kriittinen viivästys ja sain itseni patisteltua pois Fazerin kulmilta ja näin tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Runebergiläinen himo säilyi toki, mutta poissa silmistä – poissa mielestä, siinähän se vanha hyvä totuus on.
Olen muuten periaatteessa kaikkia näitä tipattomia niitä ja herkuttomia näitä vastaan, tai no en yleensä innostu niistä, mutta tähän nyt sitten jostain syystä lähdin, koska tässä ei ole kaikki niin totaalisen kiellettyä. Periaatteessa ehdottomasti kiellettyä ovat ainoastaan karkit, pullat, kakut ja leivokset, muutoin sokeriin saa suhtautua oman järkensä mukaisesti. Esimerkiksi alkoholi ei ole kaikessa kalorillisuudessaan kiellettyä, mutta ei sitä toki varsinaisesti suositellakaan.
Ja noista tulppaaneista tämän vuodatuksen kuvituksena. Kuten todettua, niin koska Fazerin sinistä tai torttuja ei voi käyttää, niin käytetään sitten asioita, joista tulee se suurin ilo:) Eli kukkia.
Tein tämän tulppaaniasetelman viikonloppuna itse ja ai, että kuinka upealle 40 tulppaania voikaan muutaman oksan ja heinän kanssa näyttää. Ihan uskomattoman kaunis kokonaisuus. Ja niin simppeli. Jokainen osaa ja jokainen pystyy.
Tulppaani on talven ja kevään iloinen asia ja mikä ihan parhainta: siitä voi nauttia ilman ylimääräisiä kaloreita!
Iloista talvi-tiistaita.
Laura
