Syksyinen, ruskea olohuoneeni. Se minulle tuli mieleen, kun katselin tänä aamuna valoa ja aistin hämärän olohuoneeni tunnelmaa. Sinänsä tunne on vähän outokin, koska en vanhaa puuta lukuunottamatta juuri tunnustaudu en ruskean, en oranssinruskean enkä terrakotankaan ystäväksi, mutta eihän tuota näkymää voi vastustaa.
Kirjoitinkin teille eilen, että ostin Espoosta kimpun, jonka sisällön paljastan tänään. Ja kukat kun sain maljakkoon, tuli saman tien sitten vähän muutakin modistettua. Tuli myös fiilis, että Iittalan Kaasa kynttilälyhty sopii mainiosti näiden uusien Oulun tuliaisten kanssa. Ja näin myös kävi. On kiva mennä jälleen huomenna puhumaan sisustamisesta Rauman messuille kun jotenkin pyrkii elämään itse niinkuin opettaa.
Tarkoitan tällä sitä, että esimerkiksi tuo Kaasa on ollut hyllyllä hyvän tovin, mutta koska tykkään siitä, niin nostin sen nyt tähän uuteen kokonaisuuteen. Kokonaisuuteen, jonka merkittävin asia on kauneuden lisäksi se, että se kiehtoo visuaalisesti. Pieni yksityiskohta kodissani, mutta kerroksellinen ja moniulotteinen.
Yritän aina nimittäin kannustaa kaikkia siihen, että kaunis tavara voisi olla myös näkyvillä – ei pelkästään kaapissa. Ei kai kukaan kuitenkaan osta kaunokaisia kaapin täytteeksi?
Miettiikö muuten joku jo, että mikä tuo maljakko on ja mistä se on hankittu?
No, se on tosiaan matkatuliaisia Oulusta viime viikonlopulta. Kyseessä on Nordalin Ring Deco -vaasi. Samassa yhtydessä ostoskassissa mukaan kotiin lähti myös Ib Laursenin bergamot&lime kynttilä. Vähän tuo ruskea väri siinäkin mietitytti, mutta lopulta tykkään ihan todella.
Kauniiksi lopuksi vielä yksi paljastus. Kun aikanani tein kesä-Tilaa päätin ensimmäisen kesän jälkeen, että kiitos ei enää mitään meille. Tein seuraavaa kautta ja etenkin kesäkautta varten totaalisen ostoskieltopäätöksen itselleni.
Haluaako joku arvata, että miten siinä sitten kävi? Huonosti. No, mutta toki jos ajatellaan positiivisesti, on ainakin monenlaista kaunista koti-asetelmiin. Ja vaikka sitten tännekin kuvattavaksi. Minähän en käytännössä heitä mitään pois, yritän hankkia asioita joista todella pidän.
Ja mitä tulee sitten siihen, mitä sieltä eilisestä puketista löytyi. Kolme oksaa, joista yksi on tuttu, yksi kaunis ja yksi koominen – mutta yhdessä nuo ovat super. Mikään ei oikeastaan keskustele toinen toisensa kanssa, mutta siinäpä sen salaisuus.
Nähdään huomenna Raumalla!
Laura
