Oslo muutamassa päivässä – kannattiko piipahtaa?

Oslo. Millaisia ajatuksia kaupunki herättää sinussa? Kallista, kallista ja vielä kerran kallista, ehkäpä siinä se perinteisin, myös oma ajatukseni. Varmasti näinkin, kuvat alla muun muassa keskustan ostoskaduista kertovat varmasti omaa kieltään, mutta kyllä Oslossa voi ihan normikukkarollakin käydä.

Ja heti sanon myös sen, että jos odotat valtavan sykkivää suurkaupunkia, joka elää 24/7, niin tuolloin kannattaa varmasti valita joku muu paikka. Oslo, siis ainakin se, jonka minä tulin tuntemaan, on suhteellisen verkkainen city ja josta lähdetään, siis ydinkeskustastakin, sukset kainalossa metroon ja hiihtämään:).

Olin tuolla vuonomaan pääkaupungissa siis keskiviikkoillasta sunnuntai-iltaan, söin hyvin, ostin pari ihanaa juttua ja isoimmin nautin auringosta, talvesta ja talviurheilusta sen todellisessa kehdossa, Holmenkollenilla. Tässä jutussa pieniä kivoja asioita Oslosta, kannattaa lukea läpi.

Ja suurena rojalistina, yllätys, yllätys, postaus aloitetaan olennaisimmasta, eli kuningaskunnasta ja kuninkaallisesta linnasta, joka majesteellisesti päättää kaupungin pääkadun Karl Johans Gaten.

Linna on siis todella upea ja kuten sanottu, se on todellinen maamerkki. Valitettavasti nopean visiitin perusteella jäin oletukseen, että kuninkaanlinnaan ei näin talvikaudella edes pääse ja kuningattaren kaunis puutarha-aluekin on avoinna vain kesäisin. Mutta kaunis linna kerrassaan.

Ja tuosta mainitusta kadusta, Karl Johans Gatesta. Osloon matkaavien kannattaa ehdottomasti painaa mieleen kadun nimi, sillä periaatteessa kaupungin ydinkeskustassa kaikki oleelliset kadut risteävät siltä plus, että katu lähtee päärautatieasemalta, jolle esimerkiksi lentokentältä pääsee todella kätevästi junalla (express pikajuna 318 nok meno-paluu).

Itse en harmillisesti tällä kertaa ehtinyt käydä Kollenia lukuun ottamatta keskustan ulkopuon trendikkäillä Aker Bryggen ja Grünerlokkan alueilla laisin, mutta seuraavalla kerralla menen. Oli ehdoton tarkoitus mennä perjantaina jälkimmäiseen hieman shoppailemaan ja etsimään ravintola nimeltään Way Down South, mutta niin vain kävi, että ydinkeskustan katedraalin alue vei lyhyen kävelymatkansa turvin voiton… Psst. Suunnilleen kärkikymmenikkö haulla “the trendiest places to eat in Oslo” löytyy juuri Grünerlokkan alueelta.

Eli siis. Aker Bryggeen etsimään hyviä kalaravintoloita ja katselemaan merta ja Grünerlokkaan makustelemaan trendikkyyttä ja shoppingeja, siinä siis näiden alueiden täsmävinkit.

Ja pysy keskustassa, mikäli haluat luksustella (toki itsekin melkein pysyin, vaikken luksustellutkaan…:). Itse tykästyin ytimen kauppakeskus Egeriin ihan erityisestä syystä, josta lisää seuraavassa postauksessa, mutta kyllä keskustasta löytyy muutakin. Bottega Veneta, Hermes, Yves Saint Laurent, Gucci, noin muutamia mainitakseni. Ja itse asiassa myös oslolaisten oma tavaratalo Steen & Strøm oli oikeastaan aika ok. Vähän niinkuin Stockmann layoutiltaan, mutta ehdottomasti shoppailijalle käymisen väärti.

Lisäksi Oslon keskustasta löytyy myös liikkeitä, joita ei edelleenkään omasta maastamme löydy. Hollantilaisen Ritualsin puuttumista Suomesta olen jaksanut jo varmasti ihmetellä täällä blogissakin, mutta Oslossa huomasin jälleen myös sen, ettei niin ikään erilaisia ihon- ja hiustenhoitojuttuja myyvä Aesop ole yhä edelleenkään Suomessa. Outoa.

Mitäs sitten vielä? Huomaan, että tästä tulee niin pitkä postaus kuvineen, että jätän suosiolla sen lisäksi, että ostoksistani niin myös norjalaisten urheiluintoisuudesta puhumisen, seuraaviin postauksiini, mutta ehkä vielä pari sanaa majoituksistani.

Olin reissuni aikana kahdessa eri hotellissa, Saga hotel Oslo Centralissa sekä klassikkohotelli Grandissa.

Alimpana kuvissa näkyvää Sagaa voi kommentoida mutkattomaksi ja helpoksi kaupunkihotelliksi. Hotelli oli periaatteessa ihan ok ja kiva, mutta esimerkiksi meidän kahden hengen huoneemme, sänky mukaan lukien, oli kyllä niin pieni, että kovin isoilla bagaaseilla ei kyllä ainakaan tuossa huonetyypissä kannata matkalla. Aamiainen perusok.

Grandin suhteen olin hyvinkin epäileväinen, kun huomasin tämän vuodelta 1874 peräisin olevan luksusklassikon olevan nykyisin osa Scandic-ketjua! Mitään minulla ei sinällään ole kyseistä ketjua vastaan, mutta hieman jännitti se, miten paljon jos ollenkaan, tuo ketjuuntuminen näkyy hotellissa.

No ei (onneksi) näkynyt kuin pienellä tuossa ruusukultaisessa kyltissä ovella tosin en myöskään käyttänyt kiireen vuoksi hotellin kaikkia palveluja. Aamiainen oli huikea ja Superior King-huoneessa niin totaalisen superior sänky, että en meinannut lähteä sieltä ollenkaan pois. Palaan tuohon sänkyyn, siihenkin, tuonnempana.

Eli Grand hotel oli erittäin tyylikäs ja hieno, vuosittaisen Nobel-illallisen pitopaikka, mutta pidän kyllä Tukholman Grandia vielä muutamankin asteen hienostuneempana.

Tällaisilla fiiliksillä kävin siis valloittamassa Norjaa. Jos otsakkeen kysymyksessa luki, että kannattiko piipahtaa, niin kannatti kyllä. Menen uudelleenkin ja keskityn tuolloin noihin muihinkin kaupunginosiin. Ja se toinen asia eli tuo likviditeettipuoli, Oslo oli minusta lopulta suhteellisen inhimillinen meille suomalaisille, jotka olemme tottuneet korkeahkoihin hintoihin.

Mutta ehkä sitten kuitenkin niitä pieniä eroja vain oli, kun tässä muistelen. Eilen kun tein esimerkiksi viimeisiä sisustuslehtiostoksia, niin maksoin kustakin noin 10 euroa kappaleelta eli himpan suomalaisia lehtiä enemmän per/kpl. Syömisen suhteen sanoisin, että hintoja on kamalan vaikea vertailla, koska ravintoloita on niin eri tasoisia. Ei ruoka sen paremmin kuin juomakaan varmasti Suomea halvempaa ole, mutta kun valitsee omalle kukkarolleen sopivan ravintolan, niin varmasti hyvää syötävää löytyy.

Ja hui, nyt huomaan myös sen, etten puhu mitään sisustamisesta tässä postauksessa! Johtuu ehkä siitä, että perinteistä Illumia lukuun ottamatta en edes nähnyt yhtään sisustusliikettä, johon olisin voinut astua sisään. Eli niistä en voi teille vinkkailla, mutta kuten luvattua, muutaman kivan jutun muodossa palaan Osloon tällä viikolla kyllä.

Laura