Tämä allekirjoittaneen ihastuneisuus eri juttuihin alkaa jo käydä tylsäksi itsellenikin, mutta tänään en voinut mitään, en mitään…
Olimme nimittäin aiemmin päivällä kuvaamassa Erottajan Unikulmassa heidän uusia yritysvideoitaan (joita näette myöhemmin myös meilläkotona.fi -sivuilla). Mietin sänkyfaktoja läpi käydessäni moneen otteeseen, että miksi rappujen yläreunassa on tuttu, Eero Aarnioon liittyvä kyltti, kunnes ymmärsin hankkia pohdinnoilleni vastauksen; alakerrassa on Aarnion showroom, joka on avautunut jo vuonna 2009… Hävettää, etten ollut ennen käynyt, mutta iloinen olen siitä, että minulla oli tänäänkin mukana kamera.
Sillä mikä punaisten Ring -tuolien ilotulitus alhaalla odottikaan:) Valkoinen huone, jossa kolme leiskuvanpunaista Ringiä sekä yksi seinä Aarnion, todennäköisesti vain murto-osasta, hänen vuosien varrella maailmalla saamastaan palstatilasta lehtien kansissa.
Näyttelytila sinällään on melko pieni, tämä punaisten Ringien huone sekä viereinen hieman isompi tila, mistä löytyy muuta Aarnion tuotantoa. Mutta joka tapauksessa kannattaa käydä fiilistelemässä tämän 83 -vuotiaan professorin arvonimelläkin muistetun taitelijan mielenmaailmaa jo nyt, ja jatkaa Helsingin desingmuseossa 8.4.2016 aukeavassa Aarnion tuotantoa laajimmin koskaan esittelevässä näyttelyssä. Ja luulenpa, että sieltä saattaa löytyä jotain aivan ennennäkemätöntäkin, sen verran kuvittelen tuntevani tämän mestarin ahkeraa tapaa työskennellä…
Eero Aarnion jo 60-luvulla alkanut urahan on poikkeuksellinen, katselee sitä sitten mistä tahansa näkövinkkelistä. Muotoilija-sisustusarkkitehdin uraan mahtuu niin huonekaluja, pienesineitä, valaisimia kuin leikkikaluja, vaikka myönnän, että itse en esimerkiksi suuri Puppyn fani olekaan. Vai onko se lopulta edes leikkikalu, ehkä se on vain yksi osa Aarnion osin hyvinkin futuristista tuoteperhettä.
Sain itse haastatella Eero Aarniota yleisölle pari vuotta sitten Habitare -messuilla. Lienee sanomattakin selvää, että Aarnio teki minuunkin suuren vaikutuksen ja toki tuotannollaan, mutta ennen muuta elämän asenteellaan. Jo tuolloin ikä alkoi numerolla 8, mutta ehtymätön luomisen vimma ei Aarniosta ollut kadonnut minnekään. Aika loppui, kun Aarniolla oli vielä paljon kerrottavaa yleisölleen tulevista uusista jutuista, projekteista Keski-Euroopassa ja vaikka ja missä.
Mestaria oli helppo kuunnella, ja ehkä yritin ottaa jotain myös opikseni.
